Psykofyysinen työnohjaus

Työnohjaus on oman työn tutkimista, arviointia ja kehittämistä sekä omaan työrooliin liittyvien kysymysten, kokemusten ja tunteiden yhdessä tulkitsemista ja jäsentämistä. Työnohjaus edistää ammatillista kasvua, työyhteisötaitoja ja työroolien selkiytymistä. Se vahvistaa omaa ammatti-identiteettiä ja tarjoaa mahdollisuuden käsitellä emotionaalista suhdetta työhön. Työnohjaus tukee työssä tarvittavien henkilökohtaisten voimavarojen tarkoituksenmukaista säätelyä ja auttaa jaksamaan ja uudistumaan työssä.

Psykofyysisessä työnohjauksessa työarjen ilmiötä voidaan tarkastella verbaalisen ilmaisun lisäksi kehollisin menetelmin. Tavoitteena on vahvistaa työntekijän kehotietoisuutta sekä kykyä säädellä emotionaalista ja psykofysiologista tilaa – oppia ylläpitämään riittävää tasapainoa ja säätelemään empaattista omistautumista työskentelyn kannalta kulloinkin sopivalle tasolle. Näitä taitoja voidaan harjoittaa työnohjauksessa esimerkiksi tietoisuustaitoja ja kehollista säätelyä vahvistavien menetelmien avulla.

Ohjaustapani on ohjattavaa itseä oivalluttava sekä toiveikkuutta onnistumisia, vahvuuksia ja merkityksellisyyden kokemuksia vahvistava. Tavoitteena on, että ohjaustilanteet ovat mahdollisimman hyvää tekeviä, laajentavat ohjattavan mahdollisuuksia ja lisäävät ohjattavan omanarvontuntoa sekä selkiyttävät kykyä ajatella, tuntea ja toimia suhteessa eettisiin vaatimuksiin.